Monelle on iso kynnys lähteä tekemään verkkokauppaa. Jos prosessia ajatellaa tarkemmin niin sehän on kuvaamista, tavaraan tutustumista ja näpyttelemistä. Se on x-määrä tunteja ja tavarat on netissä.
Sitten istutaan sormien päällä ja odotellaan tilauksia. Ei kuulu ja ei näy, mitäs nyt? miksei ihmiset löydä tänne.
Muutama ilmanen mainos sinne tänne ja ehkä facebookkiin tutuille koodii ja vieläkin vastaanotto on hiukan laimea... mitäs nyt? Noh lähden tapahtumaan ja jaan käyntikorttia. Kävijämäärä nousee vähän mutta ei vieläkään sitä mitä odotin.
Mitäs nyt?
Itse olen ollut verkkokauppiaana noin 8vuotta ( herranjumala, onko siitä niin kauan? )
Olen kokeillut vaikka mitä ja olen vieläkin sitä mieltä että markkinointia en vain oikeasti hallitse. Jokaisilla messuilla on tullut joku joka on kysynyt miksei hän tiedä meistä?
Nooh tota en tiedä, olen kyllä kaikkeni tehnyt. Meillä suomessa varsinkin on sellainen perjaate että jos jotain löydän niin pidän sen omana tietonani visusti!
Mainostus on minulle sama asia kuin kipittäisin vessaan, ottaisin tyhjän vessapaperi rullan ja huutaisin siihen niin paljon kun ääntä lähtee. Ainut joka asiaan reagoisi olisi ehkä naapurin mummeli jonka kuulo on vähän heikentynyt ja saattaisi seuraavalla kerralla rapussa tavatessa huomautttaa että kannattaisi olla vähän hiljempaa...
Olen tämänpäivän lueskellut mainostuksesta ja yrittänyt tehdä päätöksiä mitä täytyy muuttaa.
Voin samantien pahoitella ettei Helmikuumeen sivuilla ole ollut sen enempää selitystä tuotteista mutta jotenkin kun itse on näitä tuotteita käännellyt vuosia niin ajattelee että kyllähän nyt kaikki tietää... Mutta nyt siihen tulee muutos, käykäähän katsomassa.
Mutta jatkan tätä opiskelua, täytyi hetkellisesti päästää paineita :)
Yrittäjä, äiti, torimyyjä, verkkokauppias ja käsillä tekijä. Arjen turhuus ja tapahtumien glamour. Suomessa toiminimen pyöritys vaatii töitä enemmän kuin uskoisikaan. Kun on työnarkomaani ja yrittää samalla pyörittää kolmen lapsen arkea tuntuu välillä ettei aika riitä kaikkeen. Olen vaille kolmekymppinen nainen ja täällä pääset seuraamaan arkeani. Valitettavasit omaan vielä ikävän lukihäiriön mikä aiheuttaa kirjoitusvirheitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti