Ensimmäinen ulkotori

Olen jotenkin ihan pihalla joulukuun myyntipaikoista, olen varannut sinne tänne pöytiä mutta jotenkin on sellainen olo että vielä saisi enemmänkin irti. Siinä ihmetellessä huomasin että vapaa viikonloppunani oli kotikaupunkissa tori joten varasin paikan.

Tottakai ne ensimmäiset pakkaset iskivät sille päivälle ja olihan se taas elämys olla koko päivä kylmässä ulkona. Hermoja raastavassa joululaulujen tulvassa mutta selvisin hengissä!

Oli mukavaa olla pitkästä aikaa torilla ja jäinkin miettimään miten ensivuonna toimimme.
Messut ovat todella tyyriitä, ja vaikka myisi miten huikeasti ei siitä oikeasti vuoden tuloksena pääse kauheasti voitolle.  Työtunnit mitä messuihin menee, kannattaa jättää laskematta.

Leikinkin idealla että Helmikuume siirtyy ensivuonna myymään toreille, mikä parasta asiakkaidenkaan ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi jotta pääsee katsomaan kauppiaita.

Muutamat messut aijon kyllä pitää kalenterissa mutta laitan nyt joulukuuksi mietintä myssyn päähän ja pohdin mitä oikeasti kannattaa tehdä.

Mitä kauppias sitten messupaikasta kustantaa?
Normaali 6 neliönpaikka joka on melkein minimi millä kannattaa lähteä maksaa 490 - 900e sähkön kanssa.
Hotelli jotta pystyy yöpymään on normaalisti 200 - 350e paikkeille. Automatkan pidemmällekkin saattaa maksaa 100e, auto kun syö vähän enemmän ollessaan tupaten täys.
Myytäviin tuotteisiinkin on laitettava osuus. Eli nopealla laskulla pelkästään messuille pääseminen on sellaisen  muutaman tonnin arvoinen läjäys. Ja jos tähän vielä uskaltaisi laittaa omaa palkkaa vähän niin harvemmin sitä oikeasti plussalle pääsee.

Ja joskus tulee tapahtumia joista otetaan takkiin, ne syövät ikävästi niin lompakkoa kuin omatuntoa.

Joten tässä mm syy siihen miksi tinkaajille ei välttämättä enään hymyillä.

Tampere selätetty

Päässä pyörii miljoona asiaa, vielä on muutama käyntikortti jotka täytyisi käydä lävitse ja hoitaa sovitut hommat. Nyt on torstai mutta vieläkin selvitellään tampereen jälkipyykkiä :)

Odotin Tamperetta kuin kuuta nousevaa, ja taas näytti siltä että ihan kaikki olisi menossa pieleen.

Tein alkuviikon möffeleitä, selkäni kanssa oli ongelmia ja niimpä viritin sohvalle laudan jalkojeni päällä jossa valmistaminen onnistui.
Keskiviikon ja torstain hinnoittelin tavaraa ja pakkasin laatikoihin.





Lunta oli luvattu ja autossamme oli kesärenkaat alla. Yksi talvirengas vuoti ja mies saikin sitten nipin napin sille korjausajan keskiviikolle. Kun haimme renkaan niin myyjä pyöritteli päätään ja sanoi ettei näytä kauhean hyvältä.

Keskiviikkon paketit jäi lähettämättä kun postitusohjelma kenkkuili. Alkuperäinen suunnitelma oli herätä torstaina aikaisin, pakata auto ja suunnata tampereelle.

Joten torstaina heräsin aikaisin, otin aamukahvin ja katsastin koneelta tapahtumat. Paketti joka oli meille matkalla ja olin arvioinut että saapuu ehka perjantaina olikin suomessa ja kuriirilla. Ei muuta kuin soittoa ja tilannetiedustelua, kyllä paketti oli tänään tulossa.  Koska sieltä tuleva tavara oli alunperin suunniteltu näille messuille niin ei voinut muuta kuin jäädä odottamaan ja toivomaan että paketti olisi meillä ennen klo:17.00.

Pakkasin auton rauhassa, otin kesärenkaan mukaan ihan varalta.  Lähetimme tilaukset jotka olivat edelliseltä päivältä jääneet ja pakkasimme myös tulleet tilaukset. Kello oli vasta 11.00 ja menojalkaa jo alkoi ahdistamaan.

Kiertelin varastoa ja yritin vielä etsiä viime tinkaan jotain mukaan mitä olisin unohtanut. Kulutin aikaani koneella, pelasin kaikkea ajankulutus hömpötystä. Join liikaa kahvia ja odotin.

Ennen kahta soi ovikello ja paketti tuli, hirveällä tohinalla paketin purku, tavaroiden pakkaus ja kohti tamperetta!

Rengas tuntui vähän hölmöltä ja auto tuntui pomppivan mutta koska eteenpäin mentiin niin mitäs pienistä.

Saimme Tampereella auton hyvin ovien eteen ja purattua mutta sitten stressi laukesi ja en koskaan ole samantyyppistä jäätymistä kokenut. Alkuperäinen ideamme ei toiminut joten tavarat piti laittaa jotenkin toiste, en kuitenkaan tuntunut saavan mitään oikeen aikaan ja kellokin oli jo lähemmäs seitsemää.

Annoin periksi ja totesin että seuraavana aamuna oli tultava aikaisemmin. Kaupan kautta hotellille ja nukkumaan. Perjantai aamuna vanhat fiilikset olivat palanneet ja huitasimme paikan valmiiksi vaille tunnissa. Siinä hetken kerkesin pyöriä kun ihmiset tulivat ja päivä meni leppoisasti.

Illalla jalkoja särki, vaikka viikottain olen messuilla niin nyt tuntui että olisin seissyt viikon. Pääsimme vihdoin autoon ja aloitimme matkan hotellille kun rengasvalo syttyi. Sitten alkoi etsintä, huoltoasema jossa olisi toimiva ilmapumppu. 1,5h etsimme kunnes löytyi ja rengas oli vajonnut yli puolen. Se oli todella huolestuttavaa mutta olin niin väsynyt ettei jaksanut asiasta murehtia.

Veljeni tuli suoraan töistä hotellille , lähdimme aamulla taas aikaisin meidän autolla. Pääsimme kolmostien päässä olevaan risteykseen liikennevaloihin, kun lähdimme vihreillä ajamaan kuului pamahdus ja olimme vanteella.Onneksi vieressä oli sentään bussipysäkki. Veljelläni oli syntymäpäivä joten mikäs sen parempi synttärilahja kun tunkki käteen ja rengasta vaihtamaan. Hetken päästä automme taakse karsi tuttu auto, kolleega joka kysyi tarviiko joku meistä kyytiä jotta ehtii avaaman paikan. Olin niin kiitollinen ja onnellinen että tälläisiä ihmisiä on!

Lauantai iltana meidän piti mennä syömään toisen kollegan kanssa, sovimme että ajamme tampereen keskustaan ja etsimme jonkun ruokapaikan. Se ei ollutkaan niin helppoa löytää autopaikkaa ja tunnin ajelun jälkeen päädyimme rautatieaseman Tacobaariin. Ei se erikoista ollut mutta ruokaa...

Sunnuntaina oli vähän hiljasempaa ja kerkesin seikkailemaan halleissa, se oli virhe. Kotiin lähti silkkipainanta välineet o_O

Kotimatka meni loistavasti, maanantaina auton hiukkassuodatin oli täynnä mistä se pomppuinen meno johtui mutta sekin saatiin onneksi hoidettua.

Reissu oli kokonaisuudessaan todella mukava ja ensi vuotta odotellessa :D

Vapaa päivä

Terveisiä turuust!

Lähdimme torstaina ja palasin kotiin eilen kympin hujakoilla. Messut menivät mukavasti ja tuli höpöteltyä taas uusien ja vanhojen ihmisten kanssa.

Tein viime viikolla päätöksen että lomailen tämän maanantain vaikka omatuntoni huutaa että tilaukset täytyy pakkaa. Eilen kaikki naureskelivat että katsotaan vain niin Tuire löytyy taas helmihuoneesta päivällä kuitenkin. Ei löytynyt!

Olen ottanut tämän päivän hyvin rennosti, suunnitellen uutta, miettien pieniä tärkeitä asioita ja hoitanut velvoitteita mutta hyvin minimaalisesti.

Tein jopa ruuan pitkän kaavan kautta, eli perunamuussin ihan alusta loppuun itse enkä sillä valmispussilla. Kastikkeitakin tein jopa kolme, yhden vähän vaaleeksi jääneen,, yhden palaneen ja yhden suoraan pussista kun hermo meni. Teen sujuvasti kaiken muun mutta ruskeakastike on heikkouteni, en saa jauhoja ruskistettua koskaan juuri oikeaksi vaan aina hutiloin jotain...

Täytyy kyllä sanoa että teki oikein hyvää vain olla tämä päivä ja huomenna ottaa sitten härkää sarvista. Tuleva viikonloppu on rankka, olemme lahden Kätevä Tekevä ja Lukeva messuilla niin kivikerhon puolella kuin Nukkekoti hallissa.

Uutta myytävää on taiottava tämän neljän päivän aikana, Keksin vielä että, ajamme kotoonta messuille emmekä yövy hotellissa kuten normaalisti ja jotenkin se ajelu on aina todella rankkaa päivän seisoskelun päälle.

Onneksi tulee Putous ja Posse  niin illoiksi on iloa :D

Huh huh

Ollut niin ihmeellinen viikko että olen itsekkin ihan sekasin vielä.

Aloitetaan viime viikosta, valmistauduin Mikkeliin askartelumereen ja miehen kanssa sovimme pitävämme vapaa viikonlopun samaan putkeen ja perjantaiksi viemme auton huoltoon jotta vuoto joka on ollut tiedossa saadaan korjattua.

Perjantai aamu koitti ja mies kuskasi auton huoltoon. Tunnin päästä tuli soitto että vuoto on diesel vuoto ja polttoaine pumpussa joten auto jää odottelemaan uutta operointia seuraavalle viikolle.

Olemme mitoittaneet käytännössä kaikki messutarvikkeet meidän autoon ja lainassa oleva automme on sedani joten todella ahdas ja pieni. Ei voinut muuta kuin vuorokaudessa tehdä taikoja ja muuttaa tavarat tiivimpään tilaan.

Mikkeliin pääsimme hienosti, vähän menomatkalla auto hyppi tyhjäkäynnillä mutta vanha auto kyseessä niin ei siitä huolestuttu. Mikkelin päivä meni ripeästi ja kotiinpäin suunnattiin.  Hiukkasen ennen hyvinkäätä alkoi kuulumaan rutinaa ja rätinää ja auto hyppimään. Pihalla pääsimme mutta niin järkyttäviä ääniä kuului konepellin alta että auto sammuksiin ja konepelti auki.
Jostain syystä anturi oli mennyt sekasin ja tietokone ei ilmoittanut että öljyt olivat lopussa.  Pääsimme onneksi aamulla huoltoasemalle hakemaan täyttöä ja toistaiseksi kone vielä toimii.

Alkoi jo pelottamaan että mitäs jos joudun tällä autolla lähtemään seinäjoelle?

Maanantai koitti ja pieni paniikki alkoi hiipimään päälle kun laskeskelin paljonko autohuolto maksaa ja saanko auton torstaiksi jos koko pumpppu pitää vaihtaa koska meidän tuuriin sellainen pitäisi tehtaalta tilata eikä varastosta löytyisi.

Huoltomies soitti ja kertoi hyviä uutisia, se opn vain tiiviste ja se on nyt vaihdettu!
Ei muuta kuin tiistaina hakemaan auto kotiin.


Tilasin nelisen viikkoa sitten messutavaroita katajanokalle, kun katajanokka tuli ja meni niin oletin niiden tulevan  mikkeliin. No eivät tulleet, ja nyt näyttää että ne tulisivat perjantaina. Olen lähtemässä huomen aamulla seinäjoelle joten ainakin perjantai mennään tavaralla mitä olen repinyt koko viikon pois verkkokaupasta myynnistä.

Veljeni on tulossa perjantaina töiden jälkeen seinäjoelle, viikonlopuksi auttamaan joten nyt pidetään peukut pystyssä että tavarat tulisivat perjantaiksi ja saataisiin vihdoin perille.

Messuilua

Ja taas on viikko vierähtänyt.
Luntakin on jo sadellut pohjoseen ja tässä olen mietiskellyt miten käy meidän messumatkojen jos niitä talvirenkaita ei vielä vaihda. Toivotaan ettei se lumi ihan vielä tulisi.

Mutta sitten viime viikkoon, kuten kertoilin niin helmiplaneetan jälkeen selkäni hajosi ja päätin että nyt täytyy keksiä jotain mikä helpottaisi messutavaroiden roudausta. Mieheni ei suostu puuhun koskemaan, veljeni ei kerkeä nikkaroimaan mutta onneksi äitini miesystävä auttaa minua hädän tullessa.

Halusin Fimoille keksiä jotain mikä helpottaa kuljetusta ja esillelaittoa. Se oli viikonloppu kun minulle esiteltiin prototyyppi:

Kuva on suttunen mutta eiköhän siitä ymmärrä pointin.
Laukku painaa ihan tuhottomasti mutta se on juuri se mitä etsin:
-Se suojelee fimoja matkalla
-Kansi pois ja fimot ovat myyntivalmiina
-Pystyn nopeasti tsekkaamaan mikä on fimojen tilanne.

Miinuksena paino ja se että värejä ei mahdu kun pieni määrä mutta väliäkös tuolla kun sitä pystyy täyttämään.

Sitten halusin helminauhoille keksiä jotain. Niin ettei nauhat vaurioidu matkalla, ne ovat nopeasti esillä ja tietysti nätisti.

Ja tämä hökötys on esillä tässä kuvassa vasemmalla.
Tähän viime viikko menikin kun laittelin nauhoja roikotuskuntoon ja keskiviikko iltana askartelin fleecen kiinni nauhojen taakse.

Näillä siis mentiin edellisviikko kun valmistauduttiin wanhan sataman messuihin.

Nyt lauantaina on Mikkelissa askartelumeri ja odotan tätä innolla. Jaksaako ihmiset tulla täysin "uuteen" tapahtumaan :) Olen viimeksi askartelumereen osallistunut kun se järkättiin seinäjoella ja silloin ihmisiä oli ihan mukavasti.

Niin tai näin perjantaina lähdemme miehen kanssa mikkeliin ja jäämme vielä tapahtuman jälkeen sunnuntaihin asti viettämään pientä lomaa :)

Viipotusta

On tässä taas tapahtunut kaikenlaista taiteiden yön jälkeen. Mutta jos otetaan tärkeimmät kartalle niin
olimme Helmiplaneetassa 6.9.

Itse olin kissojen yössä edellisenä iltana ihmettelemässä. Mutta hirveästi en kissoja nähnyt kun sitä väkeä oli niin älyttömästi. Aamulla siis startattiin väsyneenä kohti masalaa ja se sumu oli jotain kauheeta!  Aktia center ei hirveän pieni talo ole ja olen siellä varmaan jo kuudetta kertaa käymässä ja ajoin silti ohi! Eteenpäin ei vaan nähnyt millään...

Kävijöitä oli vähemmän kuin edellisellä kerralla ja uskon että enemmän oli ihmisiä joita paperiaskartelu kiinnosti enemmän. Oli kuitenkin kiva nähdä monia tuttuja ja jorista taas ummet ja lammet.

Meillä oli talkoot samaisena viikonloppuna ja koska en ollut taas ihan kartalla niin unohdin mainita messuista hallitukselle. Rekka sitten otti ja pamautti lavat suoraan oven eteen jota kautta kuljetan messutavaroita ja jouduin raahaamaan tavarat rappusten kautta toiselle puolelle taloa. Tästä kiitoksena selkäni hajosi maanantaina ihan lopullisesti ja makasin kolme päivää sohvalla. Se oli aivan hirveää, ei voinut tehdä mitään selälteen ja iltaa mennessä käsiä jo pakotti ja puudutti se makaaminen. Mietin jo kutomistakin mutta alkoi pelottaa että puikko tipahtaa silmään joten tyydyin kohtaloon ja tuijottelin telkkaria.

Loppuviikosta oli sitten energiaa ja perjantaina katsastin viikonlopun tapahtumia.
Sain paikan Hämeenlinnan kalamarkkinoilta ja sunnuntaina karhulan torila

Hämeenlinnassa sain reunapaikan ja vierustoverina oli pieni kuulemma 500kg hurmaava kaveri:

Kun traileri ajettiin siihen viereen ja tämä lähti pakittamaan ulos, siinä jäi itse kukin tuijottamaan sitä selkää mikä osui melkein trailerin kattoon ja mietti että mikä sieltä oikeasti on tulossa.
Aivan ihana Ulla tamma <3
Siinä Ulla veti päivän vankkureita ja kiltisti oli kyllä koko ajan.

Sunnuntai aamuna heräilin kolmen pintaan, keittelin kahvit ja mietin että onko tässä oikeasti mitään järkeä. Autoon istuessa vieläkin nauratti kun katsahdin kelloon:

Ajelin isoja teitä kun mieheni oli perjantaina ajellut hanko-hyvinkäällä vauhkoontuneen uroshirven vierestä. Vantaan ikean kohdalla näin ensimmäisen kerran elämässäni elävän supikoiran joka oli lähdössä tietä ylittämään.

Päivä meni nopeasti ja kolmelta olin jo pakannut auton ja suuntasin kohti hyvinkäätä.

Tänään olisi tarkoitus tehdä möffeleitä viikonlopulle ja alkaa muutenkin miettimään millä repertuaarilla lähdetään. Tilasin kyllä erän uutta tavaraa mutta näyttää vähän huonolta että ne kerkeisivät viikonlopulle.

Diipadaa

Heissan

Viime viikonloppuna tuli taas mentyä kuin pieni eläin ja pääasia oli että työ oli miellyttävää.

Lauantai 16.8. Huomenta Kerava!
Okei vähän oli sellainen olo että silmät oli vielä sänkyssä.

Olimme Kerava valkosipulifestareilla ja aamulla kun laitoin paikkaa kuului takaani oikein iloinen huomenien toivotus. Katsoin taakseni ja toivotin huomenet ihmisille ja jatkoin hommiani. Hetken päästä kuului rykäisy ja ymmärsin että takanani seisoi ihan oikeasti tuttuja :D  Nukuin edellisen yön todella huonosti kun lapsoset sairastelivat mutta onneksi heräsin koomasta ensimmäisen kahvin jälkeen.

Aamu oli hyvä mutta 11.00 aikaan pamahti ihan hirvittävä sadekuuro. Ihmiset kaikkosivat ja itse revin seiniä teltan reunoille. Laittelin jo miehellekin viestiä että tässä taisi nämä festivaalit olla mutta kun sade hellitti niin aurinko tuli näkyviin ja ihmiset palasivat kadulle. Kokonaisuudessaan todella mukava tapahtuma.

Sunnuntai aamuna suuntasin kukonlaulun aikaan Riihimäen elomarkkinoille.
Koko päivä oli aika surkuhupaisa. Paikkoja jaettiin vähän miten sattui ja kun sai omansa niin tuli kiire noutaa telttaa ettei sitä taas jaeta seuraavalle. Koska paikka oli ihan tukossa niin päätin kantaa teltan kadulta ja 24kg 175cm selässä kipitin kuin muurahainen torin poikki.

Oli siinä muutamilla tutuilla hauskaa :) Ja sillä sekunnilla kun laskin teltan maahan paikalleni niin kaikki autot katosivat ja autolla pääsi hyvin viereen...
Hain auton ja sain sen purattua sen isommitta ongelmitta.

Viereeni piti tulla Hattara myyjä mutta heillä oli ongelmia koneen kanssa ja kaiken sen rassailun aikana kaikki sokerit lensivät pöytäliinoilleni. Koska tavarat oli  jo laitettu niin en päässyt pudistelemaan liinoja ja ampiaisia  oli hetkessä kasa teltassa...
Päivä sujui hyvin vaikka yksin olinkin ja autonkin pakkasin varmaan viimosten joukossa. Saadessani auton parkkiin ja päästessäni kotiin päästämään lastenhoitajaa kotiin soi puhelimeni.
-Hei tässä herra x, tässä kattelen teiän autoa sehän on Seatti?
-Juu kyllä
-Ei mulla muuta mutta siinä on hätärit päällä.

Tuli kiire soittaa miehelle, en edes tiedä mistä ne sammutetaan :)
Mutta siitäkin selvittiin onneksi.

 Noh alkuviikosta kaksi päivää väänsin hopea koukkuja. Tässä maanantain saldo.

Sitten oli Pro kädentaitajien tapahtuma Taiteiden yö.

 Tapahtuma oli ihana, ympärillä tuttuja ja ilosia ihmisiä. Käytiin siinä illan viimo tunneilla kolleegan kanssa ihailemassa kappelin Tiffany näyttelyä ja tutustuin taas uusiin ihmisiin <3