Saako huutaa?

Olen aika impulsiivinen ihminen, jos soitat ja kysyt että lähdetäänkö tänään lappiin ja tullaan takaisin kun päästään niin voi olla että lähden mukaan :) Olen jo aikoja sitten päättänyt että elämä kuljettaa ja tilaisuuksiin on tarttuttava.

Joku pörssimeklari katsoisi kirjanpitoamme pyöritellen päätään ja kysyisi että miten sä jaksat tehdä tätä? Niin vielä ei ole miljoonat tilille pamahtaneet mutta olen vakaasti päättänyt että kyllä se tästä. Kasvu on ollut tasaista mutta minun mieleen hidasta. Se että vuosi sitten sain palkattua kirjanpitäjän auttoi jo suuresti taakkaani.

Monesti kuulee että helmiä on helppo myydä jne. Mutta teeppä tätä työksesi ja vielä pienellä budjetilla. Voin kertoa teille jotka ovat mukaan astuneet myöhemmin että Helmikuume aloitti aikoinaan niin että äitiysrahasta tilasin kilon tavaraa joka kuukausi. Nyt varasto on yli 1600 tuotetta ja elän yritykselläni. Teen kyllä tosiaan kaikkea muutakin mutta syy möffeleihin ja Inkkipinkkiin on aika pitkälti oma mielenterveys joka tarvitsee joskus irtiottoja.

Ja koska minullakin on huonoja päiviä niin tänään on ollut taas super MAANANTAI. Ehkä se huomenna helpottaa :) ja tiädän että tänään on tiistai.

Aloin kutomaan jotta saisin hetkeksi ajatukset pois sairauksista ja yrityksestä. Kyllä tämän miehen tauti on Enteroa ja lapsille tuli jonkisortin jälkitautina todella ikävää yskää ja lunssaa.

Asiakkaat on yksi syy jonka takia jaksan, huonoina kuukausina kun vitkutellaan pienellä budjetilla uskon ja luotan että seuraava kuukausi on parempi. Kun ihminen on sujut itsensä kanssa tuntuu elämä helpommalta. Itse tunnistan ailahtelevat mielialani kuten miehenikin ja tietää ettei tämä ole lopullista vaikka tänään hokisin Kissi vähähiilarin tyyliin
-Mä oon niin TÖÖT-

Näin viime yönä painajaista zombi miehestäni ja hyvin vihaisista käärmeistä jotka purivat, ehkä ne enteilivät tätä vähän masentavaa päivää. Tiedostan että varma merkki sairastumiselleni on yleensä huonotuulisuus, ehkä tämä on vain merkki siitä että huomenna on kuumetta minullakin.