Massoista on taas valmistunut kaikenlaista ja projektin seuraava vaihde on edessä eli lakkaus. Kun olen viritellyt teokset hammastikkujen varteen ja pahviin kiinni täytyy löytää paikka johon kukaan ei koske seuraavaan 24 tuntiin. Pyörin hetken keittiössä ja muistan lautaskaapin ylimmän hyllyn jota ei hetkeen ole käytetty. Ei muuta kuin lautaset pois tasolta ja sinne kuivumaan. Mies tulee keittiöön ihmettelee hetken tasolle ilemstyneitä lautasia, kurkkaa kaappiin ja toteaa että täällä on vissiin joku projekti menossa...
On tullut taas idea jota on pakko lähteä massasta toteuttamaan. Koska metrin pöytä ei riitä kaikelle tilpehöörille mitä käytän, täytyy raivata lisää tilaa tv tasolta ja kun ensimmäinen erä lähtee uuniin on pakko jättää kaikki paikalleen jotta seuraavaa erää on helppo lähteä samaisena päivänä työstämään.
Pesukoneen päälle on ilmestynyt pyyhkeitä, rättejä ja ihme purnukoita. Mies varovasti kyselee näiden tavaroiden tarkoitusta ja hänelle selviää että mosaiikki työt ovat juuri työstetyt ja kuivuvat.
Nyt on aivan pakko ommella! Koska tasot alkavat täyttymään jo vähän liikaa, kaivan uuden pöydän roudaan sen lastenhuoneeseen ja pistän ompelukoneen laulamaan. Tottakai siivoan tarvikkeet kun lopetan mutta kyllä hetkellisesti itseänikin järjestely naurattaa.
Keittiönpöydän päässä on kasa laatikoita joissa on kasa helmiä jotka odottavat lakkausta mutta koska näillä ei ole niin hätä niin ne siellä ovatkin jo hetken olleet.
Eteisessä on muutama pahvilaatikko jotka sisältävät mm. omat mosaiikki tarvikkeeni ja pusseja joiden koot olivat väärät. Uudet lähetykset tavaraa pyörähtävät aina keittiönpöydän tai eteisen kautta käsittelyyn.
Vaatehuoneessa on 10 smartti laatikkoa jotka vievät huoneesta puolet. Mies hakee seuraavaan päivään paitaa ja kiltisti siirtelee laatikoita jotta pääsee haluamalleen paikalle. Kyselee ohimennen koska ajattelin laatikoiden sisältöön koskea... Vaatehuoneen ylimmät hyllyt on tietysti täys lankoja, sekä yrittäjän paperitöitä..
Koska markkinat lähenevät ja paine on kova, täytyy saada jotain aikaan koko ajan. Illalla käperryn tv:n eteen ja kaivan korutarpeet sängylle. Lopetan kun silmät lupsuvat kiinni ja törkkään tavarat vain sängyn viereen odottamaan aamua ja uusia projekteja...
Tässä asunnossa ei varmasti ole kohtia joita en olisi hyödyntänyt paitsi mieheni työpiste. Se on ainut paikka johon en tavaroitani levitä ( paitsi kun hän on töissä...)
Yrittäjä, äiti, torimyyjä, verkkokauppias ja käsillä tekijä. Arjen turhuus ja tapahtumien glamour. Suomessa toiminimen pyöritys vaatii töitä enemmän kuin uskoisikaan. Kun on työnarkomaani ja yrittää samalla pyörittää kolmen lapsen arkea tuntuu välillä ettei aika riitä kaikkeen. Olen vaille kolmekymppinen nainen ja täällä pääset seuraamaan arkeani. Valitettavasit omaan vielä ikävän lukihäiriön mikä aiheuttaa kirjoitusvirheitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti